Siskoni tuli käymään ja yhdessä aloimme sitten tehdä, kas kummaa, neulahuovutusta! Samalla kun sisko teki itselleen koruja, minä tein huopapalloja. Ilokseni olin löytänyt ohjeen neulahuovutettavien pallojen tekemiseen Susanna Wallisin kirjasta, sillä olin kuvitellut pallojen onnistuvan vain märkähuovuttamalla. Vielä kun teen kolme palloa, niin näistä saa toivon mukaan rannekorun. Sisko taas sai aikaan upean rintarossin ja kummitytölleen suloisen perhosen. Jotenkin tuli sellainen olo, että sisko sai aikaan enemmän!
Ohje: Neulahuovutuksen perusteet löytyvät täältä, tarkemmat ohjeet katsoimme Susanna Wallisin kirjasta Huovuta neulalla, Kustannus-Mäkelä Oy, 2009
4 kommenttia:
Äläs ny, kyllä sä sait vaikka kuinka paljon aikaseks! Ja niin tasaisia ja hienoja palloja, se jos jokin on ihailtavaa! :o)
Näiden tekeminen yhdessä oli kivaa! Jotenkin noiden puuttuvien pallojen tekeminen yksin on ihan tylsä ajatus, mutta pakkohan ne on saada aikaiseksi, muuten ei tule korua.
Pitäiskö mun tulla seuraks, jotta pallerot tulee tehtyä? ;o)
Kyllä jonkinlainen moraalinen tuki tässä nyt vissiin on tarpeen, joten soitellaan!
Lähetä kommentti