Niskatyyny nimeltä Hali

Vielä löytyi lankapussin pohjalta pörrölankaa sen verran että piti tehdä niskatyyny. Nelivuotias sai keksiä tyynylle nimen ja neitimme antoikin erittäin varmaotteisesti sille nimen "Hali".

Idea on napattu jostain vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä, mutta tein tämän ilman ohjeita. Erityisesti halusin, että kissalle jää vähän kaulaa, ettei se ole tasapaksu pökkelö.

Ohje: Sukkapuikot nro 2,5, harmaata Arabella- ja 7 veljestä -lankaa. Neulo raitoja: 2 raitaa 7 veljestä ja yksi Arabella raita. Luo 80 s ja neulo suljettua neuletta ainaoikein. Kun putki on halutun pituinen kavenna sädekavennuksena takamus joka kerroksella kuudesta kohdasta. Poimi häntää varten puikoille 16s takamuksesta ympyrän muotoisesti ja neulo suljettuna häntä haluttuun pituuteen asti.En malttanut olla laittamatta häntään kulkusta sisään kilisemään. Päätä silmukat sädekavennuksella. Täytä vartalo ennen kaulan tekemistä (täytin mustien sukkahousujen lahkeen vanulla).
Poimi kaulaa varten toisesta päästä 80 s sukkapuikoille ja kavenna 16 s tasaisin välein ja lisää sama määrä silmukoita 4 kerroksen jälkeen. Jatka neulomista sukkalangalla 40 s (kasvot ja korvat) ja jätä muut silmukat neulomatta. Neulo 6 silmukalla korvat kummastakin reunasta erikseen (kavenna joka toinen kerros samalta sivulta kunnes silmukoita on vain 3 puikolla ja päätä silmukat). Jatka kasvojen neulomista läppänä, kavenna otsan keskeltä neljän kerroksen aikana 10 s ja poimi sivuilta silmukoita joka kerroksen lopussa, jolloin kasvot kiinnittyvät reunoihin. Kavenna samalla kummaltakin puolelta 1 s reunasta. Lopuksi päätä 8 s. ja täytä kasvot tästä raosta. Ompele leukasauma kiinni.
Viimeistele ompelemalla huovasta korvat, silmät ja nenä. Sido kaulalle silkinauha. Miu.

Väritetty bilekassi

Joidenkin juttujen tekeminen on vain niin hauskaa, että harmittaa kun tulee valmista! Tämä oli sellainen projekti, sillä alusta asti ajatus oli pistää menemään kaikki kerralla samaan kassiin. Lähtökohta oli tikattu mallikankaan pala, jota lähdimme värittämään yhdessä keskimmäisen kanssa.
Seuraavaksi ompelin päälle paljetteja ja siemenhelmiä, jottei lopputulos olisi liian vähän bling.

Sen jälkeen piti vain löytää sopiva vetoketju (keltainen, tietysti) ja vuorikangas. Vuorikankaaksi olisi halunnut valita Peikonpojan ihanan bambikankaan, mutta kankaan pohjaväri olikin hieman kerman sävyinen, joka ei mennyt yhteen tikkikankaan kirkaan valkoisen kanssa. No, tämäkin oli ihan passeli!

Tein vanulla täytetystä putkilosta tähän kahvat, kun kerran en löytänyt muuta sopivan värikästä. Vetoketjusauman ompelu oli aikamoinen koettelemus, mutta asettuihan se lopulta. Voisi olla hyvä idea käydä se ompelukoneopetus, joka oli tarjolla tuossa taannoin Erkin Sauma ja Tikissä.

Lopputulos päätyi Annukalle synttärilahjaksi, onnea siis vielä kerran ihanalle siskolleni!

Tikkikankaan väritystä

Sisko antoi kassillisen kangasmalleja ja keskimmäisen kanssa väritimme yhden tikkikankaan näin iloiseksi Bilteman huippuhalvoilla tekstiilitusseilla. Seuraavassa postauksesta tästä kangaspalasta lisää!

Neulesormikkaista lämpötumput

Valkoiset sormikkaat olivat menneet ihan harmaiksi ja päätin ommella niiden päälle lapaset. Ajattelin, ettei tämä voi olla mitenkään kovin hankalaa, mutta alku ainakin oli aika kankeaa. Parin kerroksen jälkeen neulominen alkoi jo mennä mukavammin, mutta loppuun asti 1,25 teräksiset puikot tekivät ikäviä temppuja ja tippuivat neuleesta itsekseen karkuun.
Näitä puikkoja minulla taas piisaa, koska olen saanut niitä hirveät määrät isoäidiltäni. Hänellä näyttää olevan paremmat hermot kuin minulla, sillä näiden kanssa paloi hihat kerran jos toisenkin. Voisin ehkä panostaa bambupuikkohin ennen seuraavaa kertaa.

Peukun teko se vasta oli koettelemus, mutta loppujen lopuksi sain nekin väsättyä oikean kokoisiksi. Lopuksi ompelin parilla ompeleella sormikkaan sormet kiinni lapaseen, näin sormikaslapasten käteen pukeminen on helpompaa.

Ohje: Poimi sormikkaasta resorin reunasta 1,25 puikoille 80 s ja neulo ainaoikeaa kahden kerroksen raitaneuletta puuvillalangalla. Tee langanvaihto aina lapasen ulkosyrjällä. Työnnä sormikas resoriin, jottei se ole neulomisen tiellä.

Neulo seitsemän raitaa ja aloita peukalokiilan lisäykset (2 s joka 2. kerros) kunnes ylimääräisiä silmukoita on 14. Tee peukaloaukko siirtämällä apulangalle ylimääräiset 14s ja luomalla 4 s seuraavaa kerrosta varten (puikoilla pitäisi olla taas 80s).

Jatka neulomista kunnes lapanen on 22 raidan korkuinen. Tee nauhakavennus kun sormikkaan päät näkyvät vielä reilusti lapasen alta. Tee 9 kerrosta nauhakavennuksia joka toinen kerros, lopuilla kerroksilla kunnes jäljellä on 4 s.

Ota apulangalta 14 s ja poimi lisäksi 8 s yläpuolelta. Neulo valkoisella puuvillalangalla kunnes sormikkaan peukaloa näkyy vain hieman, tee sädekavennus päähän. Ompele parilla ompeleella sormikkaan sormet kiinni lapaseen.

Laatikollinen barbikalusteita päiväkotiin

Yläkerran naapurin teinityttö pisti valtavan laatikon barbikalusteita meille. Ikean leluarkussa oli varusteita keittiökalusteista vessanpönttöön - kaikkea mitä pieni tyttö voi vain toivoa!

Vaikka olimme erittäin iloisia lahjoituksesta jouduimme sen tosiasian eteen, että vanhemman barbivarustus on aikalailla samaa luokaa.

10-vuotias rupesi muistelemaan kuinka päiväkodissa ei barbileikeistä tahtonut tulla mitään, sillä joku aina joutui leikkimään sillä päättömällä nukella. Riitahan siinä tuli ennen kuin leikit pääsivät edes käyntiin. Siitä tuli ajatus, että voisimme viedä koko komeuden sinne leikittäväksi. Kaiken lisäksi päiväkoti-ikäinen oli erittäin halukas viemään kalusteet päiväkotiin, joten juttu oli sillä selvä.

Mukana ei ollut barbeja, joten isompi tyttö oli valmis luopumaan neljästä puetusta barbista ja kahdesta lapsinukesta. Ompelin mukaan vanhoista trikoovaatteista yöpukuja lisävaatteiksi. Näiden pukujen valokuvaus unohtui, mutta uskokaa pois, eivät olleet parasta tuotantoani. Barbivaatteiden ompelu ei ole helppoa! Sen lisäksi äitini oli antanut mallikankaiden paloja, joista oli helppo ommella hienot peitteet sänkyihin.

Päiväkodissa ottivat vastaan ilolla paketin vastaan. Opettajan mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaisten lasten on mukava opetella kotisanastoa leikin varjolla, joten oli kiva kuulla että lelut ovat nyt varmasti hyvässä käytössä.

Yläkerran tytölle laitoimme vielä kiitokseksi leffalipun hienosta lahjasta!

Sydänavaimenperiä kulkusella

Ok, pientä tekemistä on vielä on minulla tuossa terenauhan ompelussa. Pyyntö oli kumminkin tehdä neideille pienet pehmosydämet, samanlaiset kuin Tiimarista oli löytynyt. Yksi näistä sydämistä ehti jo kadota ennen kuvan ottamista.

Kangaspalat tulivat äidiltäni, hän laittoi mallipaloja pussillisen tulemaan. Kiitos, hienoja ovat! Näistä onkin jo suunnitteilla vaikka mitä. Ja jos ei ihan kaikkia ommellakaan, niin niitä on viikkailtu ja ihailtu senkin edestä!

Ohje: Kangassydämiin on piilotettu vanun lisäksi kulkuset ja lisäksi liitetty pienet pikalukot kiinnitystä varten.

Yotsuba!-paita

Moka 1: Valkoisella paidalle ilmestyi rasvatahra, joka ei kadonnut pesussakaan.
Moka 2: Tahraa yritin piilotella Yotsuban avulla, mutta kastelin paidan liian aikaisin ja musta väri lähti juoksemaan. Onneksi pesukonepesu ennen silitystä pelasti vielä paidan.
Moka 3: Vihreä väri loppui kesken. No, onneksi loppukäyttäjä ei ollut tästä viimeisestä moksiskaan ja on tyytyväisenä ottanut sen käyttöönsä. Seuraavalla kerralla ollaan taas viisaampia.

Ohje: Trick Markerilla luonnostellun päälle piirretty suoraan tekstiilitusseilla. Lopuksi silitetty.
Moka 4: Trick markeria olen ennenkin hehkuttanut täällä. Ensimmäisen tällaisen tussin ostin vahingossa, kun kävin marketissa hakemassa tekstiilitussia, jolla voi merkitä päiväkotilapsen vaatteet. Tällaisen minulle sitten möivät. Ihmetys kotona oli suuri, kun teksti häipyi olemattomiin, mutta sen jälkeen olenkin löytänyt tälle lukuisia käyttötarkoituksia eri projekteihin. Ihan hyvä moka siis tällä kertaa.