Ensiapupussukka käsilaukkuun

Kesällä laastaria kuluu kolmen lapsen taloudessa ja käsilaukussa on oltava aina pieni ensiapupussukka. Pussiin pitää mahtua laastarin lisäksi sakset, särkylääkettä, kyypakkaus ja voidetta haavoihin. Nyt pussukka hajosi kesken lomamatkan ja korvikepussi piti saada nopeasti tehtyä mökkioloissa. 

Mukana oli vanhoja trikoovaatteita matonkuteiksi menossa ja yhden vaatteen huppu sai uuden elämän ensiapulaukkuna. Vetoketjun ratkoin rikkinäisestä pussista ja ompelin päälle intiannauhasta valkoisen ristin merkkaamaan pussukan tarkoitusta.

Rantakassi isoäidinneliöistä

Isoäidinneliöitä on nyt tullut urakoitua viikkotolkulla ja pitihän niistä saada jotain aikaiseksikin. Kaapista löytyi kasa Lidlin Colorado-puuvillalankaa, josta oli vihdoin päästävä eroon. Olin tehnyt langasta topin vuonna 2009, josta keriä oli jäänyt yli. Kävin ostamassa pari kerää Novitan Miami-lankaa kaveriksi, valkoista ja vaaleankeltaista. Virkkasin näitä neliöitä 40 kappaletta, mutta 39 olisi riittänyt kassia varten. Lisäksi tein kahvan Coloradosta ja vahvistin varmuuden vuoksi keltaisella. Perään vielä nirkkokerros ihan vain huvin vuoksi.

Puuvillalanka ei ole kovin ryhdikästä, joten pistin repeytyneen istuinpehmusteen pohjalle rungoksi. Nyt kassi näyttää oikeastaan ihan hauskalta. Kyllä tämän kanssa kehtaa rannalla näyttäytyä.

Lopuksi vielä tunnelmallinen kuva juhannusauringosta, joka valaisee kassin kuin lyhdyn. Ihana Suomen suvi.

Kissa-amigurumi

Harjoituspossun jälkeen teimme sitten yhdessä amigurumi-kissan. Purettiin ja virkattiin kissa varmaan kahteen kertaan, mutta lopussa kiitos seisoo! Keskimmäisellä oli selvä visio kissan silmistä: neliskulmaiset napit ja vihreää lankaa. Toimii!

Possu-amigurumi

Meillä on jo pitkään käyty väsytystaistelua, jossa pitää saada äiti opettamaan tekemään amigurumeja. On tuotu kirjastosta yhtä jos toista amigurumi-kirjaa ja maaniteltu moneen kertaan. Olen vältellyt velvoitteitani vetoamalla siihen, että niiden tekeminen on oikeasti aika vaikeaa ja että nyt ainakin perusvirkkaus pitää olla hyvin hallussa.

Ja oikeasti ajattelin, että tarvitsen itsekin vähän harjoitusta ja opastusta ennen kuin yritän opettaa yhtään mitään. Tässä tämä nyt sitten on, harjoituspossu. Vähäsen kömpelö, mutta ihan tunnistettava amigurumi-elukka.

Uusi elämä pöytäliinalle käsilaukkuna

Kun sanoin Paulalle, että haluan tehdä käsilaukun isoisoäitimme vanhasta pienestä pöytäliinasta, vastaus oli "Mitä? Taas käsilaukku?"

Mihinkäs sitä tiikeri pilkuistaan pääsee, tai jotain siihen suuntaan. Kerran asustefriikki, aina asustefriikki...

Laukun valmistus oli mitä yksinkertaisin: mittasin pöytäliinaa avuksikäyttäen sopivan kokoisen palan paksua lilaa huopaa, ompelin käsin pöytäliinan siihen kiinni toiselle puolelle, taitoin huovan puoliksi ja ompelin reunat koristetikillä Paulan ihanalla ompelukoneella (on se vaan eri kiva vehje!). Lopputulos on näyttävä ja laukku on juuri kivan kokoinen.

Laukusta tuli täydellisen kokoinen esim. iPadille.

Kankaiset joulupussukat koulukavereille

Keskimmäisen kanssa teimme viime vuonna yhdessä kavereille joululahjat, Aranzi Aronzon fleece-kaulahuivit. Tänäkin vuonna tytär kaivoi samasen Aranzi Aronzon Söpöä-kirjan esiin ja valikoi joukosta sopivan ohjeen. Eurokankaasta löytyi hauska japanilainen jouluaiheinen Insipire 21 -kangas, joka oli tarkoitukseen täydellinen. Hinnaksi yhdelle pussille tuli 50 senttiä.

11-vuotias ompeli koko jutun ihan itse ja autoin lähinnä vain neuvomalla ja viimeistelemällä ompeleet. Vielä on päättämättä, mitä tänne laitetaan mukaan lahjaksi. Ei kuulemma ainakaan mandariineja ja päärynöitä.

Aranzi Aronzon kissapenaali

Meillä riehui vesirokko parisen viikkoa sitten ja toipilasvaiheessa alkoi tulla aika pitkäksi. Onneksi keskimmäinen alkaa olla aika näppärä tekemään käsitöitä ja hän pyysi apua penaalin tekemiseen. Äiti sai auttaa kissan tekemisessä, muut osat tyttö teki itse.

Penaalin valokuvaus tuli tehtyä nyt vähän liian myöhään, sillä penaali on ollut kovassa käytössä ja on jo saanut pintaansa ajan patinaa. Mutta hyvähän se vain on, että on ollut mieleen!

Ohje: Aranzi Aronzo, Söpöä, Otava 2009

Yotsuba!-paita

Moka 1: Valkoisella paidalle ilmestyi rasvatahra, joka ei kadonnut pesussakaan.
Moka 2: Tahraa yritin piilotella Yotsuban avulla, mutta kastelin paidan liian aikaisin ja musta väri lähti juoksemaan. Onneksi pesukonepesu ennen silitystä pelasti vielä paidan.
Moka 3: Vihreä väri loppui kesken. No, onneksi loppukäyttäjä ei ollut tästä viimeisestä moksiskaan ja on tyytyväisenä ottanut sen käyttöönsä. Seuraavalla kerralla ollaan taas viisaampia.

Ohje: Trick Markerilla luonnostellun päälle piirretty suoraan tekstiilitusseilla. Lopuksi silitetty.
Moka 4: Trick markeria olen ennenkin hehkuttanut täällä. Ensimmäisen tällaisen tussin ostin vahingossa, kun kävin marketissa hakemassa tekstiilitussia, jolla voi merkitä päiväkotilapsen vaatteet. Tällaisen minulle sitten möivät. Ihmetys kotona oli suuri, kun teksti häipyi olemattomiin, mutta sen jälkeen olenkin löytänyt tälle lukuisia käyttötarkoituksia eri projekteihin. Ihan hyvä moka siis tällä kertaa.

Aranzi Aronzon kaulauliinat

Taas Aranzi Aronzon Söpöä-kirjan kimpussa. Tällä kertaa keskimmäinen halusi tehdä yhdessä kavereilleen joululahjaksi kaulaliinat. 80 cm Polarfleeceä riittää kolmeen kaulaliinaan, mutta lisäksi pitää laskea vielä 20 senttiä korviin ja käpäliin. Lisäksi ostin pienen palan mustaa huopaa pandan osiksi.

Kasvot piti melkein kaikki ommella käsin, mutta näissä ei mennyt kauan. Korvat ja muut osat oli sitten helppo ommella koneella ja isojen kappaleiden yhteenompeleminen onnistui sitten myös jo 10-vuotiaalta. Fleece on vähän hankalaa ommella, mutta onneksi se antaa anteeksi aika pahatkin mokat. Näistä tuli juuri niin hienoja kuin saatoimme toivoa.

Pituutta näille tuli juuri sen verran kuin mitä kankaalla oli pituutta, eli sen 150 senttiä.

Aranzi Aronzon hiuslenkit, osa 3

Tyttäret selailevat säännöllisesti meillä Aranzi Aronzon Söpöä-kirjaa (Otava) ja tilailevat sieltä itselleen vaikka mitä äidiltään ja äiti se tekee. Tällä kertaa kumpikin toivoi, että tehdään hiuslenkit kirjasta, sillä edelliset (osa1 ja osa2) ammoin tekemäni annettiin lahjaksi pois.

Tässä nyt nämä ovat kaikki kahdeksan rivissä: pupu, turre, orava (eikä kissa, niinkuin luulin pitkään), nalle, vaalea lammas , panda, pinkki ja musta lammas.

Hyvin toimii, tuumii 3-vuotias!