Kävin läpi kangaslaatikoitani ja sieltä löytyi tummansininen veluuritekele. Olin ommellut sen vanhimmalle pojalleni juhlatakiksi aikoja sitten, mutta jostain syystä en ollut koskaan saanut laitettua siihen vuorta. Alle kuuluvan haalarin olin kyllä saanut ommeltua ja sitä oli poika pitänyt serkun kastejuhlissa. Tosin serkkupoikakin on nykyään jo kymmenvuotias, joten ihan eilisistä ompeluksista ei ole kyse.
Nyt valitsin trikoosametin lisäksi Marimekon tasaraitaa vuoreksi. Kaavat olivat kadonneet aikoja sitten, mutta käsivaraltakin onnistui vuorin leikkaaminen kohtalaisen hyvin. Pulkkakolarissa nenänsä punaiseksi saanut 3-vuotias oli aivan ihastunut nähdessään takin ja syykin selvisi pian "äiti teki melilosvotakin!".
3 kommenttia:
Aivan ihana! Ja ihana melilosvo!
Onneksi nenä parani pian ja punoittaa enää vain jos oikein kiukuttaa ;o)
Hyvä, että nenä on jo parantunut! Vaikkakin punainen nenä toi aika paljon lisää uskottavuutta melilosvolle! :o)
Lähetä kommentti