Trikookuteesta virkattu pieni kori

Edellisestä kannellisesta korista jäi hieman kuteita yli, joten tein pienen korin samalla ohjeella. Yhdestä vaatteesta oli mukana iloisen vihreä vyö, jonka pujottelin lopuksi koristeeksi ja puuhelmet viimeistelevät ilmeen. Helppoa kuin heinänteko.

Tyttövauvalle leppiskortti

Kaveripiirin vauvakaarti se sen kun vain kasvaa, tällä kertaa pienen tyttövauvan toimesta. Tässä kortissa on muuten ehtaa 80-luvun ruskeaa pitsiä! Leikkasin kuviosaksilla kaveriksi paperista suikaleen, jolla pitsin sai siististi kiinnitettyä. Leppäkerttupinssi on tarrakiinnitteinen, Tiimarin alelöytöjä.
Onnea vielä kerran tyttösen koko perheelle!

Täältä löytyvät aiemmin postaamani poikavauvakortit.

Trikookuteesta virkattu kannellinen kori

Lasten serkuilta tuli iso muovikassillinen vanhoja lastenvaatteita, joilla "sai tehdä ihan mitä haluaa". Moni vaate tuli suoraan käyttöön, mutta osa trikoopaidoista oli sen verran kulahtaneita että leikkasin ne kuteiksi ja virkkasin kannelliseksi koriksi.

Ohje:
Leikkaa trikoosta noin 2 - 3 cm levyistä kudetta. Suikaleet kannattaa kiinnittää toisiinsa parilla pistolla tai ompelemalla koneella. Virkkuukoukku nro 10 tai käsialan mukaan. Tähän koriin kului 5 lasten noin 140 senttisen trikoopaitaa ja yhdet housut.
Kori aloitetaan pohjasta virkkaamalla 5 ketjusilmukkaa renkaaksi ja seuraavalla kerroksella lisätään kiinteitä silmukoita joka toiseen silmukkaan. Näin toimitaan joka kerros kunnes pohjasta on tullut sopivan kokoinen. Virkkaa yksi kerros virkkaamalla vain ulompaan lenkkiin, näin taitoksesta tulee siisti. Seuraavat kerrokset virkataan ilman lisäyksiä, kunnes kori on halutun korkuinen.
Kansi aloitetaan kuten korikin ja tehdään lisäyksiä kunnes kannen kierroksia on yksi enemmän kuin pohjassa. Laidat virkataan samoin kuin korissakin. Kannen nuppi on kankaalla päällystetty helmi, joka on ommeltu kannen nurjalta puolelta kiinni.

Onnittelukortit poikalapsille

Harvoin käy näin onnekkaasti, että pääsin tekemään kahdet onnittelukortit kavereiden pienille pilteille, ja samaa merkkiä vielä! Tiimarista löytyi alelaarista tarrapohjainen etana ja somat pitsikukat tulivat serkultani joululahjaksi. Toiseen korttiin liimasin niin paljon valkoisia nappeja kuin vain varastoista löytyi ja talvivauvalle sopii hyvin lumihiutale koristeeksi korttiin. Näissä on käytetty käsityömessuilta löytämäni Fiskarsin kulmaleikkuria, joka on ihan suosikkini.

Onnea pienokaisten perheille vielä kerran!

Neulottu huopahattu siskolle

Pyörittelin Koivulan kartanon lankakaupasta ostamaani vyyhtiä kädessä ja mietin, että tämä on kyllä täydellisesti Annukka-siskon suosikkiväri. Ei muuta kuin huopahattua sitten tekemään - omasta päästä.

Koivulan kartanon lanka oli huomattavasti paksumpaa kuin kuin Natur Garn, joka on huopahatun kuvun lanka. Näin lieriosasta tuli mukavan napakka ja paksu verrattuna muuhun hattuun. Kupuosan kavensin ensimmäisellä kerroksella noin 15 cm korkeudella joka 10. silmukka ja siitä joka toinen kerros edellisen kavennuksen kohdalta. Viiden kavennuskierroksen jälkeen kavensin joka kerros. Lopuksi hattu pesuun pyyhkeen kanssa 60 asteeseen pesuaineen kanssa ja lopputulos on tämä. Pistin vielä rintaneulan mukaan, kun se kerran osui tähän aivan loistavasti.

Jääkarhupipo

Aranzi Aronzon kaulaliinoista jäi pieni pala valkoista fleecea, joka jäi harmittamaan. Juuri niin vähän että eihän tästä saa oikein mitään. Ehkä pipon. Ja sellainen oli sitten pakko tehdä joululahjaksi.
Kolmevuotias oli juuri sopivasti vielä hukannut suosikki fleecepiponsa, joten päätin tehdä tästä kissan, pupun tai - jääkarhun! Tulin ihan iloiseksi kun tajusin että vapaalla kädellä leikkaamani palaset olivat juuri ihan jääkarhun näköinen, sillä lapsena rakastin yli kaiken pientä halijääkarhuani (jonka tosin äitini heitti myöhemmin roskiin, koska se oli niin hiutunut). Sisälle ompelin collegekankaasta vuorin, jottei tuuli tule läpi.
On tästä pidetty, tosin jo kerran lähti harhateille ostoskeskuksessa. Onneksi joku kävi ystävällisesti palauttamassa sen meille. Tämän jälkeen ollaan kyllä taas vähän huolellisempia ostosreissuilla.

Koruja Swarovski kristalleista ja avaimista

Uusi vuosi meni osaltani äänettömänä, ja koska en voinut osallista normaaleihin uuden vuoden juhlinta menoihin, päätin hemmotella itseäni Sinellissä ostamalla Swarovskin kristalleja.

Näissä koruissa on yhteensä 2kpl kirkkaita barokki-kristalleja, 3kpl harmaita pieniä barokkikristalleja, 1 pss kirkkaitaita pieniä helmiä ja 1 pss harmaita pieniä helmiä. Yhteensä nämä tulivat maksamaan n. 30e (JAIKS!), mutta kimallus on kyllä aivan eri luokkaa, kuin tavallisissa lasihelmissä.

Kaulakoru:

Käytin lisäksi isoisältä löytyneitä vanhoja avaimia, joiden lukot ovat aikaa sitten kadonneet. Niistä ja harmaista kristalleista tuli (vaikka itse sanonkin) todella upea kaulakoru. Nauha on nahantapaista narua, ja tein sen niin pitkäksi, että sen saa vaan pujotettua kaulaan, eli avaimet roikkuvat suurin piirtein rintojen kohdalla kaulassa ollessaan.

Korvakorut:

Korvakoruihin käytin vain hopealankaa, korutikkuja ja kirkkaita Swarovski kristalleja sekä varastoista löytyneitä vaalean punaisia helmiä. Lopputulos on mielestäni samalla kimaltavan juhlava että kuitenkin tietyllä tavalla karkea ja viimeistelemätön. Pidän tuosta kontrastista kovasti.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!