Meriharakka-tyynynpäällinen villakankaalle

Tämä kummitätini ja hänen miehensä 30-vuotishääjuhliin tekemäni tyynynpäällinen on saanut innoituksensa upeasta Suomen lasten luontokirjasta (Lasse J. Laine ja Iiris Kalliola, Otava 2010, WWF:n Vuoden luontokirja 2010). Koska villalangasta kirjotut yksityiskohdat voi olla vaikeita tunnistaa, tässä otteita kirjasta:

Meriharakan nokka on punainen kuin porkkana ja ääni helposti tunnistettava ko-piik tai pit-pit. Meriharakka on poikkeus kahlaajien joukossa, sillä se ruokkii poikasiaan kolmisen viikkoa. Muiden kahlaajien poikaset etsivät itsenäisesti ravintonsa.

Ruoholaukan eli ruohosipulin ontot lehdet olivat aikoinaan pitkän talven jälkeen saaristolaisille tervetullut C-vitamiinin lähde ja kalasopan mauste.

Rantavehnäkasvustot leviävät juuristoineen laajalle ja sitovat hiekkaa. Rantavehnänä kasvaa myös suolattujen teiden varsilla sisämaassa.

Lämpimät onnittelut Eilalle ja Ollille juhlapäivän kunniaksi!