Kesäkassi tyynyliinasta

Isoäidin käsityövarastolla jälleen! Tein tämän Annukalle syntymäpäivälahjaksi ja kangasvalinta ainakin osui nappiin, sillä Annukalta löytyi samaista kangasta samaiselta isoäidiltä perittynä - ja käytössä. Sisälle sujautin piknik-välineitä, tiedä vaikka tulisi tarpeeseen, kunhan vain säät tästä hieman lämpenisivät.

Kuoret iPhoneen omalla tekstillä

Oli pakko saada nopeasti pehmeät kuoret remontin keskellä iPhonen päälle mahdollisimman kirkailla väreillä. Kuori ja muovitimantit löytyivät pikkurahalla Tigeristä. Teksti oli taiteiltava päälle ihan itse mustasta pahvista Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -hengessä luomaan uskoa remonttipaineiden keskelle. Timantit tulevat valmiiksi liimattuna tarrana ja nipsin ne timantit pois joiden kohdalle halusin laittaa kirjaimet. Kirjaimet ovat pysyneet hyvin paikallaan, paremmin kuin alkuun oletin.

Valkoiset palmikkosäärystimet

Säärystimet on tehty kaksinkertaisesta langasta, sillä ostin joku vuosi sitten käsittömän höttöistä lankaa porvoolaisesta käsityöliikkeestä. Niin sanottu virheostos, josta nyt saan kärsiä. Kaksinkertaisena toisen tukilangan kanssa tuli kumminkin suhteellisen siistiä jälkeä, joten ehkä rahat eivät menneet ihan hukkaan. Harmittaa kumminkin.

Tämä kuva on otettu joku kuukausi sitten keskellä muuttopakkailua, siksi mukana luontevasti jouluinen liina.

Kevätjuhlamekko 12-vuotiaalle

Edellisessä postauksessa kerroin pikkusiskon Frozen-elokuvan Elsa-mekosta ja kuinka kankaat tuli ostettua. Tässä sitten on se mekkokangas, jota oikeasti olimme ostamassa Eurokankaasta. 

12-vuotias teki suurimman osan työstä, yläosan kohdalla meille tuli vain ongelma. Suuri Käsityö -lehdessä oli ansiokkaat ohjeet, mutta kuvasta ei saanut käsitystä että yläpitsin piti olla kaksinkertaista. Koska ostettu pitsi oli tähän tarkoitukseen vääränlaista kävin taas penkomaan jo paljon hyödyntämiäni isoäidin varastoja. Sieltä sitten löytyi tyynyliinan pää, joka oli pituudeltaan tismalleen oikean kokoinen.

Valmista tuli ajoissa ja mekon ompelija on siihen erittäin tyytyväinen!

Lapselle Frozen Elsa Prinsessa-asu

Isosiskolle käytiin ostamassa mekkokankaat kevätjuhliin ja nuorimmainen kinusi samalla reissulla myös itselleen kankaat. Tällaiset sieltä sitten tuli mukaan ja käsky kuului tehdä Elsan puku Frozen-elokuvasta. Pitsikoriste tuli laitettua, koska sellainen oli tullut isoäidin pitsien mukana ja se sopi pukuun kuin nakutettu. Paljetteja piti laittaa reilusti, sillä vuosien varrella pitsikoriste oli muuttunut joistain nurkista kumman rusehtavaksi. Onneksi isoäiti on ollut erityisen tykästynyt vaaleansinisiin nauhoihin, sillä nauhatkin löytyivät samasta varastosta. Mallin kaavoihin otin nykyisestä lapsen suosikkimekosta.

Aika monta näytöstä olemme saaneet kuulla jo tämä asu päällä kappaleesta "Taakse jää". Myös sitä on kovasti hämmästelty että miksei hiekkalaatikolle voisi pistää kunnon vermeet päälle.

Trikoosta räsymatto

Serkuilta tuli iso kassi kierrätysvaatteita, joista osa oli käyttöön sopimattomia. Onneksi suihku kaipasi mattoa, jonka päällä on mukava kuivatella. Leikkasin pohjana toimineen liukuesteen pyöreäksi tarkoitusta varten ja leikkelin trikoovaatteet n. 8 cm pitkiksi suikaleiksi.

Tähän meni 10 lastenvaatetta (koot 110 - 160 cm) ja aika monta lämmintä iltapäivää takapihan patiolla.

Remonttipostaus 1: Sisustustarra portaiden seinälle

Blogini on ollut hiljainen, koska olemme olleet viime kuukaudet kiinni remontissa. Tässä jotain kokemuksia jaettuna näin jälkikäteen.

Uusi kotimme on kahdessa kerroksessa ja portaiden valaistus heikko. Halusimme siis maalata portaisiin piristävän värin, jota ilahduttaisi pimeinäkin iltoina. Lisäksi sain isosiskolta etukäteistuliaisena seinätarran, jonka sitten kiinnitimme seinään.

Siinä olikin hommaa! Ensinnäkin piti odottaa ehdottomasti, että maali on kuivanut pari viikkoa. Sitten piti tehdä sommitelma (1) ja vasta sen jälkeen sai alkaa suojapapereiden poistamisen (2). Tein ensiksi helpot osat ja jätin nurkkakohdat viimeiseksi (3 - 4). Bonuksena pari lehvää toiselle puolelle porraskaiteseen vielä tuomaan yhtenäistä ilmettä.

Onneksi lopputulos on aika siisti, enkä edes itse muista mistä kohdat olivat erityisen hankalia.