Aranzi Aronzo -farkkukangaskassit

Kaapissa on ollut ikiaikaista valkoista farkkukangasta, joka on varmaan ostettu silloin kun valkoinen farkku oli viimeksi muodissa - eli 80-luvulla. Kangasta on ollut juuri sen verran, että siitä voisi saada minihameen, muttei muuta. Koska valkoinen minihame ei oikein nappaa päätin pistää kankaat parempaan käyttöön.

Nämä kassit menevät 10-vuotislahjoina keskimmäisen kavereille. Sisälle tulee lahjaksi vielä teeman mukaisesti tietysti magnaa!

Ohje: Aranzi Aronzo, Söpöä, Otava 2009

Aranzi Aronzo -pehmokertut

Japaniteema sen kuin vain jatkuu. Manga-tyynyliinan jälkeen kaivoimme keskimmäisen kanssa esiin Aranzi Aronzon Söpöä-kirjan, jonka olin löytänyt aikoja sitten Suomalaisen alelaarista. Ohjeet ovat ihan superhauskoja ja helppoja, suosittelen tätä kirjaa lämpimästi kaikille lapsekkaille!

Ruokapöydän tuolien päällyskangasta jäi sen verran yli, että tein leppäkerttu-ohjeen mukaisesti kaksi ötökkää; Leppä-Kertun ja Leppä-Tarmon. Oikeasti ohje oli lompakko, mutta jätin vetoketjun pois. Sen sijaan täytin ötökät jättäen täyttökohdan pään kohdalle ja ompelin sauman käsin kiinni.

Ohje: Aranzi Aronzo, Söpöä, Otava 2009
Taustalla äitini neuloma torkkupeitto

Muita Aranzi Aronzon kirjasta jo tehtyä: pupupussukka, hiuslenkit 1, hiuslenkit 2 ja gekkopussukka.

Tyynyliina magna-kuvalla

Paras äitienpäivälahja koskaan! 9-vuotias äitienpäivän alla tuumaili, että mielellään tekisi jotain lahjaksi minulle. Ehdotin kärppänä, että hän voisi maalata kangaspalalle jotain niin teen siitä tyynyliinan. Tällainen kuva paketista sitten paljastui! Ja kuten tarkka vainuni oli minulle antanut ymmärtää, mieheltäni tuli lahjaksi juuri sellainen tyyny kuin toivoinkin (mites se nyt noin arvasi!) niin ompelin kuvasta, pitsistä ja lilasta puuvillakankaasta tyynyyn sopivan tyynyliinan. Kyllä nyt on uni maittanut loistavasti äidillekin.

Tyynyn edessä aiemmin tekemäni Aranzi Aronzon pupupussukka ja pikkuneidin ihka ensimmäinen nalle (Annukalta, muuten).

Äitienpäiväkortti sukkahousupaketista

Isoäidithän perinteisesti ovat ihan lääpällään kun saavat kuvia lastenlapsistaan. Tähän kiveen hakattuun totuuteen perustuen tänä vuonna isoäidit saavat tässäkin perheessä äitienpäiväkorteiksi kehystetyt kuvat lapsenlapsesta. Korttipohjana toimii ikkunallinen sukkahousupaketti (ei sellainen laatikko, vaan pussukkamallinen jossa on ikkuna), jonka olen päällystänyt skräppäyspaperilla ja koristellut niin paljon kuin vain sielu sietää.

Hauskinta olisi ollut, jos olisin löytänyt kuvan koko perheestä. Mutta kas kummaa, aina joku puuttui tai ainkin sitten oli väärän kokoinen tähän tarkoitukseen. Tästä tulikin mieleeni, että pitää muistaa vihdoinkin käydä ihan valokuvaajalla ottamassa virallinen perhepotretti pikaisesti.
Iloista äitienpäivää kaikille!

Nelli Nuudelipää -paita 3-vuotiaalle

Meillä sen kun Risto Räppääjä -kuume riehuu yhä vaan. Vielä tämä piti tehdä hupparin kaveriksi, Nelli Nuudelipää -paita, kun sitä niin pitkään ruinattiin. Punavalkoinen raitatrikoo oli helppo ostos, mutta punaisen hihatrikoon löytyminen olikin vaativampaa. Mallitilkku kädessä tajuaa kuinka monta kymmentä punaisen sävyä voi olla olemassa. Viimein ale-laarista löytyi juuri oikean kokoinen pala viidellä eurolla.

Neiti laulaa tässä että "NN, niin kuin Nelli Nuudelipää" -seuraavaa Risto Räppääjää -elokuvaa odottellessa. Keskimmäinen heitti, että seuraavaksi äidin pitää tehdä itselleen Rauha Räppääjä -paita. Mikä ettei, sekin on ihan hauskan näköinen!

Ohje: Suuri Käsityölehti 4/2008

Mohair-lankainen pitsijakku

Koko talven olen palellut töissä ja nyt kun tulivat lämpimät säät niin sain tämän valmiiksi.

Muuten kerrankin kaikki meni niin kuin suunnittelin. Yleensä neuleeni tuppaavat menemään jostain kohtaan liian isoksi tai jotain kummallista tapahtuu matkan varrella. Nyt edes lanka ei loppunut kesken, sillä tähän lankaakin meni vain kaksi sataa grammaa. Mutta, mutta! Kun puin valmiin neuleen päälle niin hoksasin yhden virheen: nappilistan pentele on väärällä puolella!

Väärällä puolella olevat napit ovat ehtaa 60-lukua, isoäidin nappivarastosta haalittu kokoon. Muutenkin malli on mukavan vanhahtava, tosin äitini tokaisi nähdessään neuleen ettei tuolloin ollut tapana tehdä noin avaraa pääntietä. Niin muuten ei varmaan ollutkaan, sen verran ovat ajat muuttuneet 50 vuodessa.

Ohje: Suuri Käsityölehti 20/2009, lanka Novitan Rose

Lippis päivänsankarille

Syntymäpäiviensä illan ohjelman kunniaksi Annukka sai pukeutua juhlissaan yli 60-vuotiaaksi ja jokaisella eläkeläisellähän on tunnetusti lippis! Tätä varten maalasin siniseen lippikseen hänelle "birthday girl" -tekstin ja liimasin mukaan pari muovitimanttia. Peruukin kanssa tämä kombo antoi rutkasti lisäikää juhlakalullemme.

Tämä oli kyllä ainoa kerta kun olen nähnyt Annukan lippis päässä. Ei taida tämä päähine päästä kulahtamaan käytössä...