Ja nyt jotain aivan muuta!

Monty Pythonia lainatakseni "and now for something completely different!" eli Annukan gaalajuhlien palkinnot! Elokuvaglamourista ammentava juhlatilaisuus oli oiva tilaisuus jakaa osallistujille palkintoja. Sarjoja oli monia mm. parhaat rock-veljekset, Mrs New Kids on the Block -wannabe ja paras allergeeni.

Valmistimme nämä kahdestaan Annukan kanssa ja saimme ihmetystä aikaiseksi spray-maalatessamme näitä ulkona. Vanhempi setä paheksui selvästi puuhaamme, sehän nyt näytti lähinnä siltä että kaksi naista suttaavat kultaa kynttilänjalkaan tyrkättyihin barbeihin, mutta nuorempi polvi osoitti jo ihailua. Valmista tuli yllättävän nopeasti ja lopputulos oli näyttävä.

Juhliin Annukka oli valmistanut asianmukaiset trailerit ja palkinnot ojennettiin ja vastaanotettiin suurella pieteetillä. Mahtaa näyttää komealta takan reunuksella vaikkapa Aina valmis kuin partiolainen tai Parhaat muotisiskokset -palkinto!

Ohje: Käytettyjä kynttilänjalkoja ja leluja liimattu suurta luovuutta osoittaen ja spray-maalattu lopuksi kultaiseksi.

RR-huppari isosiskollekin

Isosisko halusi tehdä itselleen samanlaisen hupparin kuin mitä tein pikkusiskolle. Nyt uusi ompelukone pääsi kunnon käyttöön, etenkin kun koneessa oli sellaiset asetukset ettei tarvitse pelätä tottumattoman ompelijan saavan neulaa sormeen. Autoin hieman hupussa ja etutaskussa, muuten 9-vuotias teki kaiken ihan itse; kaavat, leikkaamisen ja ompelemisen. Hieno tuli!

Ohje: Suuri Käsityö 4/2008

Keskeneräisen tekeleen ompelu

Kävin läpi kangaslaatikoitani ja sieltä löytyi tummansininen veluuritekele. Olin ommellut sen vanhimmalle pojalleni juhlatakiksi aikoja sitten, mutta jostain syystä en ollut koskaan saanut laitettua siihen vuorta. Alle kuuluvan haalarin olin kyllä saanut ommeltua ja sitä oli poika pitänyt serkun kastejuhlissa. Tosin serkkupoikakin on nykyään jo kymmenvuotias, joten ihan eilisistä ompeluksista ei ole kyse.

Nyt valitsin trikoosametin lisäksi Marimekon tasaraitaa vuoreksi. Kaavat olivat kadonneet aikoja sitten, mutta käsivaraltakin onnistui vuorin leikkaaminen kohtalaisen hyvin. Pulkkakolarissa nenänsä punaiseksi saanut 3-vuotias oli aivan ihastunut nähdessään takin ja syykin selvisi pian "äiti teki melilosvotakin!".

Helmet uusiokäyttöön

Äitini laittoi ison pussin rikkimenneitä helmiä ja koruja minulle askarreltavaksi jokunen vuosi sitten. Nyt oli aika käydä sitten näiden kultaisten ja ruskeiden helmien kimppuun. Tämä koru käy kivasti oikeastaan melkein minkä värin kanssa tahansa. Mitähän sitä seuraavaksi niistä lopuista keksisi?

Kirjekuorityynyliina

Olen ostanut kauan kaipaamani ompelukoneen! Kävin ostamassa Husqvarna Viking Emerald 183 -koneen Erkin saumasta ja tikistä ja olin todella tyytyväinen siellä annettuun opastukseen. Syksyllä tulee vielä kutsu erilliseen tutustumisopastukseen ompelukoneen toimintoihin. Erinomaista palvelua siis!

Voi onnea nyt kotona uudella Husqvarnalla harjoitellessani, sillä tikki on suoraa ja kone toimii nöyrästi juuri niin kuin haluan. Ylhäällä ensimmäinen koekappale, tyynyliina nuorimmaiselle. Tyynyliinan balleriina oli valmis aplikaatio, tässä on lisätty vain koristetikkaus ympärille ja nimikirjailu.

En todellakaan jää kaipaamaan entistä koulukonetta, joka teki syheröä ja lenkkejä tikkiin puhumattakaan neuloille sattuvaa hävikkiä kun ne napsahtelivat poikki syystä tai toisesta.

Ihan pelkillä kiitoksilla ei uusi koneenikaan pääse, sillä risuja uudelle koneelle tulee kyllä erittäin huolimattomasta opaskirjan oikoluvusta. Kirjoitusvirheitä oli luvattoman paljon ja osien nimet väärin nimetty. Ompelukoneen opaskirja on niin tärkeä opas, että sen oikolukuun olisi voinut laittaa ihan hyvin ne pari kymppiä, jonka oikolukeminen ammattitaitoisella oikolukijalla maksaa eikä tarvitsisi lukea nyt otsikoita kuten "persompelutekniikka" (perusompelutekniikka) ja "saksakissa" (siksak-ompeleessa).

Käsilaukku josta tuli hattu

Joskus projekti lähtee ihan käsistä, etenkin jos lähtee neulomaan fiiliksellä itselleen ilman ohjetta. Tästä piti tulla käsilaukku. Olin suunnitellut, että siitä tulisi sellainen vanhanmallisesti pussittava huopakassi, mutta jossain vaiheessa menin lisäyksissä sekaisin ja siitä tulikin baretti. No, en viitisinyt alkaa neuletta purkaakaan vaan nakkasin pesukoneeseen huopumaan ja - voila - siinä se oli. Hattu.

RR-huppari

Lapsilla on välillä hartaita toiveita ompelutoiveita äidiltä, ja tämä on yksi niistä: Risto Räppääjä -huppari eli Listo Läppäjää -heppali, kuten neiti itse asian muotoilee. Kolmevuotias oli kärttänyt tätä pitkään, kun oli kerran päässyt näkemään kuvan äidin vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä. Kangaskin oli valmiina ja kun kerran taloyhtiön kerhohuoneella oli saumuri käytössä, niin pääsin surauttamaan valmiiksi hupparin yhdessä illassa. Kiitos Maisa resorista, on kyllä aivan oikean värinen!

Tämä oli niin mieluinen, että nukkumaankin olisi halunut mennä tämä päällään. Ja isosisko haluaa samanlaisen, tottakai!

Ohje: Suuri Käsityö 4/2008