Aina ei ole helppoa olla käsityöhullun äidin lapsi. Olin neulonut lapselle kaulaliinan samasta langasta kuin mitä myöhemmin tein neuleliivin. No, siinä kävin niin klassisesti, että vaaleanpunainen puuvillalanka loppui kesken, enkä mistään löytänyt sitä puuttuvaa kerää. Ajattelin sitten, että ehkä olin vain kuvitellut langan määrän väärin ja päätin purkaa nuorimmaisen kaulahuivin neuleliivin pelastukseksi. Voisinhan neuloa hänelle toisen kaulaliinan tilalle jostain toisesta langasta.
Olin sitten aika nolona, kun puuttuva keräkin ilmaantui lankakassin uumenista. Sain tehdä kaulahuivin uusiksi, en tosin malttanut ihan samanlaista neuloa. Pinta on helmineuletta, nappien takana pitsikukkakehikolla tehdyt kukat.
Toivottavasti kelpaa neidillekin. Vähän tuo ihmetteli, että kovin on kaulaliinan malli muuttunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi, kaikki palaute ilahduttaa!